Elämme kokoajan kiihtyvässä globaalissa maailmassa, jossa tuotteiden tuotekehitysaika lyhentyy lyhentymistään ja vaatimukset tiukentuvat tiukentumistaan. Samaan aikaan tulisi luoda yhä parempia ja korkealaatuisempia tuotteita, koska nykyiset tuotteet eivät tunnu menevän oikein kaupaksi maailmalla. Keskinkertaisuus ei mene kaupaksi, koska emme voi kilpailla hinnalla. Asiakkaat vaativat enemmän katetta rahalleen ja ovat vaativampia kuin ennen.

Suomalaisten yritysten tulisi luoda korkealaatuisia tuotteita ja tämä vaatii järjestelmällistä panostusta innovatiiviseen ja korkealaatuiseen tuotekehitykseen, jossa yhdistynee suomalaisten insinöörien ja teollisten muotoilijoiden loistavaa loistavampi panos. Esteeksi muodostunee se, että monella yrityksellä on rahahanat todella tiukalla, jopa liiankin tiukalla. Yritys, joka ei panosta tuotekehitykseen varmistaa sen, etteivät yrityksen tulevaisuuden näkymät ole kovinkaan ruusuiset.

Ruusuista tulevaisuutta ei myöskään povaa se, että yrityksissä hyödynnetään teknistä laskentaa vasta projektin ollessa loppusuoralla. Valitettavasti. Toinen kallis virhe tuotekehityksessä on, se että tuotetta kehitetään erehdys ja yritys metodilla empiirisesti. Tämä luo paineita ja harmaita hiuksia tuotekehityksestä vastaaville.

Asiakkailta tulee pyyntöjä, ” Laske niin, että se kestää”. Tämän pyynnön voi tulkita monella eri tavalla ja enkä lähde erittelemään niitä tässä. Toinen surullista surullisempi tarina on se, että yrityksen tuotekehityksestä vastaavat tuhlaavat koko suunnittelubudjetin ja ovat saaneet aikaan tuotteen, jonka lopputulos ei täytä vaatimuksia tai se on todella keskinkertainen ja designissa on ongelmia. Virheiden korjaaminen ja tuotteiden parantaminen tulee valitettavan kalliiksi tässä vaiheessa. Läntisen rajanaapurimme yritykset ja joskus Euroopan sairaaksi mieheksi kutsutun Saksan yritykset hyödyntävät paljon enemmän teknisen laskennan toimia etuja, puhumattakaan Yhdysvaltalaisista yrityksistä.

Tuotekehityksessä tulisi käyttää simuloinnin mahdollisuuksia tuotekehityksen jokaisessa vaiheessa ja hyödyntää teknisen laskennan uusimpia työkaluja ja metodeita. Tällä tavoin vältämme kalliit hutilyönnit ja turhan pitkät tuotekehitysprosessit. Miksi käyttää vanhan koulukunnan tapaa, kun on tarjolla tapa joka mahdollistaa nopeamman ja kustannustehokkaamman tavan reagoida markkinoiden liikkeisiin.

Yksi metodeista on optimointityökalujen ja optimoinnin hyödyntäminen. Optimointi tarkoittaa optimaalisen ratkaisujen etsimistä matemaattisilla metodeilla, mutta optimointityökaluja ja optimointia voidaan hyödyntää paljon monipuolisemmin ja näitä etuja ovat esimerkiksi:

  • Mahdollisestaan 24/7 suunnitteluun ja tarkoittanee parempia tuotteita ja nopeammin markkinoille
  • Saavutetaan useampia suunnitteluvaihtoja, jotka täyttävät sille asetetut vaatimukset
  • Parannetaan jo olemassa olevia tuotteita paremmiksi tai parannetaan olemassa olevia ratkaisuja jotka eivät täytä niille asetuksia vaatimuksia niin, että ne täyttävätkin vaatimukset
  • Selvitetään miten tolerointi tulisi tehdä, käytetään hienompaa tolerointia vain siellä missä sillä on tarvetta ja vähennetään näin valmistuskustannuksia ja hukkakappaleiden määrää

Optimointi on erinomainen vastaus kysymykseen " kuinka vastata paremmin asiakkaiden vaatimuksiin ". Neuvoksi yrityksille, jotka miettivät tällä hetkellä tulevaisuutta, annan neuvoksi tämän ”Paras tapa ennustaa tulevaisuutta on keksiä se” – Alan Kay. Tulevissa blogissani enemmän optimoinnista.

Hitsattujen rakenteiden väsymismitoitus

Petri Seppänen

Petri Seppänen

Petri Seppänen is a leading specialist in multibody dynamics and optimization. He has worked in consultancy, simulation and design tasks within mechanical design since 2008 and is specialized in multibody simulation (MBS) and optimisation (parametric and non-parametric optimisation). From 2012 to 2015 Seppänen worked as a technical consultant in the automotive industry and consulted OEMs and Tier 1 level component suppliers. Nowadays Seppänen helps companies to utilize and build digital twins.

KOMMENTIT