Tämän hetken kuumimpia puheenaiheita on Suomen kilpailukyvyn nosto. On ehdotettu työajan pidennyksiä, lomarahojen vähennyksiä ja muita toimenpiteitä, joilla ei käytännössä ole mitään tekemistä kilpailukyvyn, saati tuottavuuden kanssa. Asiantuntijan aivot eivät raksuta sen paremmin jos työpäivää pidennetään. Käy päinvastoin – tuottavuus heikkenee ja uusien, talouden lentoon nostavien innovaatioiden synty jää kaukaiseksi haaveeksi.

Venäläisen taloustieteilijän Nikolai Kondtratjevin kehittämän teorian mukaan modernit taloudet muuttuvat 40–60 vuoden aalloissa ja talouden kehitys ja syklit mukailevat teknologisia innovaatioita. Ensin tulivat höyrykoneet ja niitä seurasi teräs, rautatiet ja sähköistyminen. Syklit noudattelevat nyky-yhteiskunnan kehitykseen keskeisesti vaikuttaneiden teollisten läpimurtojen syntyä. Teorian mukaan nyt on aluillaan kuudes aalto, älykkään teknologian vaihe. Tämän vaiheen kantavia ajatuksia ovat digitalisaation myötä kehittyvät, älykkään teknologian mahdollistavat, täysin uudentyyppiset tavat tehdä asioita ja tuottaa palveluita. Keskiössä kuudennessa aallossa on myös alati niukkenevien resurssien ja luonnonvarojen tehokas ja järkevä käyttö. Järkevää tuskin on ihmisten valjastaminen tekemään pidempää työpäivää. Inhimillinen pääoma täytyy ajatella resurssina; kun sitäkin käytetään järkevästi, jää aikaa oleelliseen, eikä työaikaa tarvitse kellottaa minuuttiviisarilla. Kun mieli on vapaa turhista rajoitteista, luovuus pääsee valloilleen ja innovaatioita syntyy. Tässäkin apuun voi tulla älykäs teknologia sekä tietokonekapasiteetin hyödyntäminen.

Miten tietokonekapasiteettia sitten voidaan hyödyntää? Tämä on mahdollista esimerkiksi käyttämällä mallinnusta tuotteiden ja ilmiöiden tutkimiseen: Laitetaan tietokone tekemään raskas ja automaattinen työ ja käytetään asiantuntijoiden aivokapasiteettia uusien ideoiden luomiseen laskennan tuottamien tulosten perusteella. Hyvänä esimerkkinä tästä toimii virtaus- ja lujuuslaskenta.

Ideoita tuotteiden kehitykseen voi vaivattomasti tutkia simuloimalla laitteen tai prosessin toimintaa. Tällä tavoin nähdään missä heikkoudet ovat ja ennen kaikkea nähdään, miten parannusideat toimintaan vaikuttavat. Simuloinnilla voidaan tarkistaa nopeasti ja kustannustehokkaasti parannusideat tai kokonaan uuden konseptin toimivuus ennen, kuin niitä lähdetään fyysisesti toteuttamaan. Näin ollen huonot ideat voidaan hylätä heti alkuunsa eikä niitä tarvitse lähteä sen enempää testaamaan prototyyppien avulla. Ilmastonmuutoksen, resurssien vähenemisen ja energian käytön lisääntymisen myötä on entistä huutavampi tarve resurssitehokkaiden tuotteiden synnyttämiseen. Tuotteista ja prosesseista täytyy saada poistettua pullonkaulat ja keskittyä siihen, että tuote tai prosessi toimii niin kuin sen kuuluu, tuhlaamatta ylimääräisiä resursseja tai energiaa

Monissa teollisuuden prosesseissa ja laitteissa oleellisessa osassa on erilaisten nesteiden virtaus tai tieto siitä, että onko rakenne riittävän kestävä. Virtauslaskennalla voidaan nykyään tutkia yhä monimutkaisempia ilmiöitä, laitteita ja yksikköprosesseja. Saadun informaation avulla voidaan muun muassa vähentää painehäviöitä, ohjailla virtausta, määritellä sopiva kapasiteetti ja ylipäätään tehostaa komponenttien ja laitteiden toimintaa virtausteknisistä lähtökohdista. Lujuuslaskenta antaa tietoa rakenteiden mitoitusta varten ja täten on helppo suunnitella rakenne, joka on riittävän kestävä ja turvallinen ilman, että siitä rakennetaan turhaan liian painava tai suuri. Jos yksittäisen tuotteen tehokkuutta saataisi parannettua tai materiaaleissa säästettyä vaikka vain 5 %, olisi sen merkitys kokonaisuudessa varsin mittava jos tuotteita on käytössä esimerkiksi miljoona.

Simulaatioita hyödyntäen mistä tahansa tuotteesta on mahdollista tehdä paras mahdollinen resursseja – energiaa, materiaalia ja ihmisen työaikaa – säästäen.

LUE LISÄÄ TEKNISESTÄ LASKENNASTA

 

Heidi Niskanen

Heidi Niskanen

Design Manager Technical Analysis

KOMMENTIT