Hyvin toteutettu laitoshanke on kokonaisuudessaan vaativa ja monivaiheinen prosessi, jonka asiantuntevaan läpivientiin kannattaa panostaa.

Laitoshankkeen toteutus voidaan jakaa karkeasti seuraaviin päävaiheisiin: esiselvitys ja -suunnittelu (esisuunnittelu), perussuunnittelu, investointipäätös, toteutusvaihe (toteutussuunnittelu, rakentaminen), käyttöönotto, tuotannollinen käyttö, toiminnan seuranta ja tehostamistoimet. Näiden päävaiheiden alla on lukuisia eri toimintoja, jotka liittyvät asiantuntemukseen, tekniseen osaamiseen, projektinhoitoon ja taloudellisiin tekijöihin.

Esi- ja perussuunnittelulla luodaan raamit

Esisuunnittelussa selvitetään alustavasti vaihtoehtoiset toteutusratkaisut ja kustannustasot. Määriteltyjen kannattavuuskriteerien perusteella valikoituu alustava toteutuskonsepti. Esisuunnitteluvaiheen tuloksena ei siis vielä tehdä päätöksiä toteutuksesta, vaan tarkoituksena on tutkia, onko hankkeella teknisiä ja taloudellisia edellytyksiä. Mikäli esisuunnittelun lopputulos todetaan houkuttelevaksi, edetään valitulla ratkaisulla perussuunnitteluvaiheeseen.

Perussuunnittelussa tarkentuvat tekniset ratkaisut sekä investointikustannus, minkä jälkeen hankkeessa on valmiudet investointipäätöksen tekemiseksi. Tässä vaiheessa saavutetaan selkeä kuva käytettävästä teknologiasta, laitoksen käyttöarvoista, ympäristövaikutuksista, käyttötaloudesta kuten energia- ja polttoainesopimuksista, aikataulusta, projektin toteutustavasta ja rahoituksesta. Näiden tekijöiden avulla laaditaan kassavirta- ja kannattavuustarkastelu, minkä perusteella tehdään lopullinen investointipäätös.

Rakentaminen ja käyttöönotto vaativat hyvää projektinhoitoa ja suunnitelmallisuutta

Rakentamisen toteutusvaihe on suuri ponnistus hankkeen onnistumisen kannalta. Rakentamisen aikana on lukuisia aktiviteetteja, joten yksi tärkeimmistä tekijöistä on toimiva projektiorganisaatio. Projektinhoidollisesti selkeä tehtävänjako eri organisaatiohenkilöiden välillä on varmistettava jo heti alkuvaiheessa. Toisekseen on tärkeää kiinnittää huomiota hankintasopimuksiin, joiden osapuolten vastuut ja velvollisuudet osaltaan vaikuttavat projektin etenemiseen. Kolmas olennainen osa rakennusvaihetta on ammattimainen valvonta, jolloin vältytään käytön aikaisilta yllätyksiltä.

Laitoksen käyttöönotossa ja laitoksen takuuaikana varmistetaan prosessien ja toimitusten sopimuksenmukaisuus. Tyypillisiä käytäntöjä ovat käyttöönotto- ja vastaanottotarkastukset sekä takuuaikaiset tarkastukset. Tarkastukset kannattaa tehdä suunnitelmallisesti, sillä nämä ovat tärkeitä vaiheita laitoksen toiminnan kannalta sekä toisaalta osapuolten sopimusvelvoitteiden todentamiseksi.

Seuranta ja kehittäminen tärkeä osa prosessin optimointia

Jotta laitosprosessi toimii suunnitellusti, tulee sen toimintaa seurata ja myös kehittää määrätietoisesti elinkaarensa aikana. Tarkoituksenmukaiset käyttö- ja kunnossapitotoiminnot takaavat laitteiden optimaalisen toiminnan.  Tähän tarkoitukseen on saatavissa kunnossapito-ohjelmia.

Tulevaisuuden suuntaviivoina on nähtävissä, että useat yritykset panostavat yhä enemmän erityisesti tiedon keräämiseen omasta prosessistaan. Kerättyä tietoa hyödynnetään data-analytiikan avulla, jolloin voidaan optimoida prosessia saavuttaen kustannussäästöjä. Tiedon hyödyntäminen joko prosessien kehittämisessä tai esimerkiksi uutena palvelukonseptina on tulevaisuudessa merkittävässä roolissa yrityksen menestymisessä. Laitoshankkeen toteutuksessa ja elinkaariajattelussa kannattaa tämä lisäarvotekijä ottaa mukaan agendalle.

Elomaticilla on vankka kokemus erityyppisten laitoshankkeiden menestyksekkäästä läpiviennistä. Tutustu esimerkkeihin energiasektorin laitossuunnitteluhankkeistamme: 
http://www.elomatic.com/fi/teollisuudenalat/energia/energiateollisuuden-referenssit/

 

Anita Vuorenmaa

Anita Vuorenmaa

Energy and Environmental Specialist. Energia- ja ympäristökysymyksiin sekä ekologiaan perehtynyt molekyylibiologi ja insinööri

KOMMENTIT