Digitalisaatio on ympärillämme halusimmepa me sitä tai ei. Digitalisaatiota lähestytään ja siitä puhutaan eri tavoin. Tässä asiasta muutama seikka lisää ja lähestyn asiaa teollisuudelle palveluja tarjoavan ihmisen tai ihmisjoukon silmin. Viime vuosikymmenien aikana on tapahtunut teknologinen murros, joka on muuttanut median ja viestinnän. Nyt tämä murros on saavuttanut muun talouden. Viestintä on osa rakennetta ja toimintaympäristöä, jossa kaikki muu tapahtuu. Käynnissä on tapahtumaketju, jossa viestintä ensin yhteissöllistyi sosiaaliseksi mediaksi. Sosiaalinen media on arkipäivää ja muovautumassa tuotantorakenteiksi. Samalla saamme myös tietoa fyysisistä laitteista ja ne ovat osa tätä ekosysteemiä. IoT (The Internet of Things), esineiden internet, internet-verkon laajentuminen laitteisiin ja koneisiin, joita voidaan ohjata, mitata ja sensoroida internet verkon yli. Teollisuudessakin aluetta lähestytään eri suunnista. Laitetoimittajat, jotka tuovat älyä mukaan laitteisiin tai suuret automaatiojärjestelmät ja liiketoiminnan mahdollisuudet bigdatan hyödyntämisestä siellä.

”Gartnerin määritelmän mukaan Teollisessa internetissä on kyse fyysisistä laitteista, jotka pystyvät aistimaan ympäristöään ja viestimään tai toimimaan aistimansa perusteella älykkäästi. Tähän tarvitaan antureita, ohjelmistoja sekä tietoliikenneyhteys, jolloin sensorit, koneet, prosessit ja palvelut tuottavat jatkuvasti tietoa, jota jalostamalla voidaan mm. ennakoida ja automatisoida työvaiheita”.

Suomessa on paljon IoT:n mahdollisuuksia käyttävää yritystä. Kiinnostavia esimerkkejä löytyy kone- ja laitetoimittajien parista niin hitasauslaitevalmistajasta liikkuvaan kaluston valmistajiin, tai nosturivalmistajista moottorivalmistajiin tai hissitoimittajaan. Verkottuneita laitteita voi olla monelta puolelta ja vain mielikuvituksemme voi tuoda kaikki mahdollisuudet esille. Esimerkiksi suomalainen hitsauslaitteita- ja ohjelmistoja tarjoava Kemppi hyödyntää Teollista internetiä muun muassa kytkemällä hitsauslaitteet pilvipalveluun, jonne kaikki tunnetut tahot ja varmasti tulevaisuudessa yhä uudet yhteistyöverkostot pääsevät kiinni.

Olen keskustellut usean Suomalaisen kone- ja laitevalmistajan kanssa ja he ovat todenneet, että antureita ja ohjelmistoja laitteissa on kiinni tänä päivänä jo paljon. Dataa saadaan talteen koneilta ja on vain ajan kysymys, kun mietitään ja kehitetään tapoja tehdä sillä myös paljon kannattavaa liiketoimintaa. Teollisen internetin tuottama lisäarvo perustuu sen avulla kerättyyn ja tuotettuun tietoon. Kehitetään oikeanlaisia prosesseja, joiden avulla tieto saadaan jalostettua helposti hyödynnettävään muotoon.

Newicon: Kuopiolainen automaatio-osaaminen tehostaa lääkehuoltoa.

Tiedon liiketoimintayksikön johtaja Taneli Tikka selitti kesällä 2015 ilmiötä näin: "IOT liittyy digitalisaatioon, ja se tapahtuu monella eri tavalla." Digitalisaatio ei tarkoita palveluiden sähköistämistä, vaan sitä, että kun yksi asia digitalisoituu, koko ekosysteemi ja arvoverkosto sen ympärillä muuttuu. Kun IOT:hen liittää sanat teollisuuden internet, se tarkoittaa, että seuraavaksi digitalisaatioon siirtyy perus valmistava teollisuus. Jotta valmistava teollisuus pysyy elinkelpoisena, on kehitettävä jotain uutta ja innovatiivista. Tieto on jakanut teollisuuden toimintatavat kolmeen horisonttimalliin. Horisontti ykkösessä teollisuusyritykset keskittyvät ydintoimintaansa ja rakentaa uutta vanhan päälle. Horisontti kakkosessa yritykset tekevät kokonaan uusia tuotteita ja palveluita ja horisontti kolmosessa yritykset tekevät todella radikaaleja asioita. Esimerkki horisontti kolmosen toiminnasta voisi olla se, että isot nosturit korvataan pienten robottien armeijalla.

Koneiden-, laitteiden-, tehtaiden- ja tuotantotilojen toimintaan liittyvät myös riskit ja myös niihin voidaan varautua etukäteen ennakoivalla riskienhallinnalla. Varautumalla riskeihin etukäteen, voidaan mahdollisten onnettomuuksien ja vaaratilanteiden kustannuksissa säästää huomattavasti.

Mitä vähemmän ja mitä lyhyemmällä aikajänteellä riskeihin on varauduttu, sitä suuremmat kulut seurauksista koituu riskien realisoituessa.

 

Kuinka-teen-ennakoivaa-riskienhallintaa

 

Timo Piirainen

Timo Piirainen

Vice President Tuote- ja Palvelukehitys

KOMMENTIT